Twitter hyötykäyttöön!

TAUSTA

Kirjoitan tässä blogipostauksessani mikroblogipalvelu Twitteristä. Se ei jäänyt käsittelemättä Matkailun sähköisen liiketoiminnan lähiopetuksessa kokonaan, mutta koen, että oman kehittymiseni kannalta Twitteriin lähemmin tutustuminen on tässä tilanteessa tärkeintä. Haluan nimittäin oppia hyödyntämään sitä ”oikeasti”. Twitter some-kanavana on ollut jo vuosia käytettävissä (itse asiassa vuodesta 2006 lähtien!), mutta henkilökohtaisesti en ole vain saanut aikaiseksi ryhtyä sitä käyttämään (pl. twiittien seuraaminen eri sovelluksista). Opintoihin ilmoittautuessani päätin, että tavoitteenani on ottaa haltuun ainakin yksi uusi some-kanava. Työroolin merkeissä Twitter vaikutti olennaisimmalta.

Twitter-tilin luomiseen minulle avautui mahdollisuus jo ennen kuin sosiaalisen median lähipäivät koittivat: Loin oman tilini lauantaina 24.10.2015 hyvin nopeasti, sillä minun oli tärkeää saada se ”pelittämään”, jotta pystyin tekemään Sosiaalisen median -kurssiin liittyvän ennakkotehtävän. Siinä ei vaadittu Twitteriä sinänsä, mutta tajusin, että en tavoita tavoittelemaani ihmistä LinkedInin kautta, joten olin hieman ”pakotettu” ottamaan Twitterin käyttöön. Niinpä rohkeasti toimin! Yleensä tutustun asioihin, otan eri näkökulmista selvää, testailen ja sitten teen mahdollisimman rationaalisen ratkaisun. Nyt toimin ihan päinvastoin! Ensin otin uuden palvelun käyttöön ja jälkikäteen nyt selvitän eri käyttömahdollisuuksia, taustoja, nyansseja. Yritän saada Twitteristä irti sen, mitä sillä on minulle antaa. Twitter liittyy kohdallani työntekoon ja siksi miellän, että on olennaista ottaa juuri tämä kanava vihdoin haltuun – myös mobiilisti. 

TWITTER PALVELUNA

Twitter on sosiaalisen median palvelu, jossa toimitaan korkeintaan 140 merkkiä sisältävien tekstipohjaisten viestien eli twiittien avulla. Palvelu otetaan käyttöön joko Twitter.com-verkkosivuston kautta ja/tai mobiilisovelluksena. Tällöin käyttäjä luo itselleen ja/tai yritykselleen Twitter-tilin eli sivuston, joka voi olla joko julkinen tai yksityinen. Viimeksi mainittua voi käyttää esim. eri ominaisuuksien testaukseen. Käyttäjien on mahdollista lähettää ja vastaanottaa viestejä joko varsinaisen Twitter-verkkosivuston kautta sekä esimerkiksi tekstiviesteinä ja RSS-syötteenä. Viestissä voi tekstin lisäksi olla esimerkiksi kuvia, videoita ja linkkejä.

Twitterin kautta voi mm. seurata maailman menoa reaaliajassa eri näkökulmista sekä itselle tuntemattomien että tuttujen näkökulmasta käsin ja vastaanottaa ajankohtaisia päivityksiä itseä kiinnostavista asioista. Lisäksi Twitterissä voi itse viesteillään mm. pitää yhteyttä eri tahoihin tai pyrkiä vaikuttamaan asioihin / henkilöihin. Toisten twiittien osalta voi halutessaan sekä twiitata niitä eteenpäin eli uudelleentwiitata että lisätä suosikkeihin. Twitterissä voi halutessaan käyttää ns. aihetunnisteita, avainsanoja eli hashtagejä (=merkitään #-merkki sanan eteen). Tällöin Twitter kerää samasta aiheesta eli hastagista käytävät keskustelut yhteen ja näin on helppo seurata esim. itselle tärkeitä aihepiirejä, kuten #matkailu.

Twitter-tilejä henkilöllä ja yrityksellä voi olla useita, esim. eri tarkoituksiin. Henkilöllä voi esimerkiksi olla yksi yritystili, jolla hän toimii yrityksen somestrategian mukaan ja twiittaa omaan erityisalaansa liittyvistä asioista. Toinen tili voi puolestaan olla täysin henkilökohtainen.

Twitterin käyttö: Pelkkää ruusuilla tanssimista? Kuva: M. Halmetoja

VINKKEJÄ, JOITA ITSE NYT HYÖDYNNÄN

Twitteriä käyttäessä ei kannata pelätä. Lisärohkeutta tulee sen kautta, kun seuraa muita ja harjoittelee. Itsekin perustin harjoittelutilin, jolla voin kokeilla kaikenlaista ja mm. testata valokuvien näkyvyyden. Twitterissä toimimiseen kannattaa miettiä tavoite ja kohderyhmä/t (esim. Twitterissä eri kuin Facebookissa). 

Käytännön kirjoittamisessa on hyvä harjoitella ensin perustwiitin kirjoittamista niin verkossa kuin mobiilisti sekä niihin molempiin kuvien liittämistä. Näin esim. seminaaritilanteessa asia sujuu mutkattomasti. Kirjoittaessa kannattaa jättää 22 merkkiä varaa, jotta toinen voi uudelleentwiitata niin, että alkuperäinen mahtuu näkyviin. Jos itse haluaa uudelleentwiitata, niin se on hyvin yksinkertaista: Jos ei halua laittaa toisen twiitin yhteyteen mitään tekstiä, niin twiittaaminen onnistuu pelkkää kaksoisnuolinäppäintä painamalla. Jos haluaa uudelleentwiitata uuden twiitin kautta, niin on tärkeää oppia käyttämään seuraavia lyhennyksiä:

RT = retweet = uudelleentviittaus
MT = modified tweet = muokattu tviitti
DM = direct message = yksityisviesti

On myös hyvä oppia, miten laitetaan yksityisviestejä. Eräs parhaimmista, yksinkertaisimmista ohjeista löytyy sivulta http://www.somestudio.fi/twitter/. 

Uusia seurattavia löytyy Näytä kaikki -kohdasta.

Sieltä pääsee sivulle, jossa ehdotetaan uusia ja pystyy myös etsimään käyttämällä henkilön nimeä tai @käyttäjätunnusta.

Omaa profiilikuvaa oikeasta yläkulmasta klikkaamalla saa auki osion, jossa on seuraavat aiheet: Listat, Ohje, Pikanäppäimet, Asetukset, Kirjaudu ulos. Ohje-kohta johtaa suoraan https://support.twitter.com/ -sivuille, josta löytyy lisätietoa jonkin verran suomeksi ja laajemmin englanniksi.

Kohdasta Asetukset pääsee kiinni seuraaviin asioihin:

Lisäksi kannattaa opetella, miten mielenkiintoisen twiitin voi upottaa nettisivuille tai blogiin. Seurattavat kannattaa jossain vaiheessa myös järjestää listoihin. Näin saa esimerkiksi kaikki oman alan ihmiset samalle listalle ja tällöin heitä on helpompi seurata. Bitly-palvelua on syytä opetella käyttämään, jotta pitkät linkit pystyy muuttamaan lyhyempiin, Twitter-ystävällisempiin muotoihin.

Oma oppimiseni jatkuu. Yritän mm. statistiikan perusteella tehdä päätöksiä siitä, millaisia twiittejä minun kannattaa jatkossa lähettää. Lisäksi minua kiinnostaa tehdä suunnitelma omalle Twitter-käytölle: tavoite, mitä, kenelle, miten, milloin. Erittäin hyviä ohjevinkkejä Twitterin käyttöön löytyy mielestäni seuraavasta linkistä: http://bit.ly/1n3YLIN. Ajan tasalla Twitteriin liittyvistä uutisista pysyn seuraavien sivustojen avulla: http://mashable.com/social-media/ http://www.socialmediatoday.com/.

HYVIÄ ESIMERKKEJÄ

Seuraavassa esittelen kuusi mielestäni hyvää esimerkkiä matkailualalta (joukossa sekä henkilö- että yritystilejä) Twitterin käytöstä:

Esimerkkejä, joita voi katsoa ylöspäin! Kuva: M. Halmetoja

ESIMERRKI YKSI: ThisisFINLAND

@thisisFINLAND

https://twitter.com/thisisFINLAND

1. erinomaisen tasokkaat kuvat
2. aktiviinen twiittaustahti
3. Erinomainen profiilikuvaus “Stories of #Finland and its people –astonishing nature, inspirational arts and design, buzzing business, strange customs: we'll tell you all you need to know!” a) Korostaa tarinallisuutta b) tuo esille osa-alueita,  joista twiittaa c) adjektiivien käyttö d) loppulause tuo ratkaisun asiakkaalle
4. 2.12.2015 yli 30 000 seuraajaa 

ESIMERKKI KAKSI: Inna-Pirjetta Lahti

@innastus

https://twitter.com/innastus

1. myyvä profiilikuvaus: Speaker, travel writer, blogger @perhematkailu, specialist in meeting your clients, organizing bloggers experiences e.g. @nbefinland
2. muistanut linkittää oman yrityksensä: nettisivut innastus.fi
3. lisännyt paikkakunta-kohtaan fiksusti oman firmansa nimen : Kohtaamistoimisto Innastus
4. aktiiviinen uudelleen twiittaaja = seuraa myös muita, eikä vain laita omia twiittejä jakoon
5. hyödyntää listoja: 4 kpl tilaajana, jäsenenä kymmenissä
6. tili jo vuodesta 2011
7. aktiivinen lisämään kuvia
8. twiittaustahti muutama kerta viikossa

ESIMERKKI KOLME: Anna-Maria Mettin

@AnnaMettin

https://twitter.com/AnnaMettin

1. profiilikuvaus persoonallinen: Digital-minded. Travel addict. Online Sales & Marketing Manager at TUI Nordic
2. twittaa sekä kantaaottavista asioista että työasioista
3. yrityksen asiat lähinnä uudelleen twiittaa

-         Lisäksi haluan tässä yhteydessä tuoda esille Google+:n seuratuin suomalaisen, yrittäjä Jaana Nyströmin Twitter-tilin.

Jaana Nyström

@JaanaNystrom

https://twitter.com/JaanaNystrom

1. profiilikuvaus ei liian vaatimaton: Most followed in #Finland: http://bit.ly/SuomenSeuratuin  Social media coach, entrepreneur, community manager, Google specialist http://google.me/+JaanaNyström  #SomeFI
2. liittänyt sijainnin: Finland
3. linkittänyt: jaananystrom.info
4. käyttää bit.ly-linkkejä twiiteissään
5. loistavat kuvavalinnat ja aina kuva
6. seuraa ja tulee seuratuksi
7. aktiivinen tykkääjäkin 

Matkailualan yrityksistä Finnairilla on mielestäni erittäin hyvä selkeä tyyli, sillä heillä on Twitter-tili sekä suomeksi että englanniksi. He myös korostavat ilahduttavasti vuorovaikutusta: sekä kuuntelua että keskustelua!

Matkavekka keskittyy Twitter-tilillään mielestäni linjakkaan selkeästi äkkilähtöjen, erikoistarjousten, mutta myös uutuuksien (kohteet, paketit) markkinointiin. He hyödyntävät ajankohtaisesti joulukalenteri-ideaa eli yrittävät koukuttaa pidempiaikaisesti seuraamaan. Lisäksi heillä on erilaisia kilpailuja.

Luontokeskus Haltia pystyy Twiiteillään sekä muistuttamaan ajankohtaisista asioista että sen tarjoamista monipuolisista palveluista. Twiiteissä tulevat esille näyttelyn ohella niin ravintola- kuin kokoustilapalvelutkin. Eli selvästi huomaa, että Twitterillä pyritään myös lisäämään myyntiä. Hienoa! Uudelleentwiittaukset ovat linjakkaasti luontoaiheisiin liittyviä.

TWITTERIN KÄYTTÄJÄT

Twitteriä käyttää maailmalla noin 280 miljoonaa ihmistä ja se on somekanavista 11. suosituin. Kolmen kärjen ollessa seuraava: Facebook (1 390 milj.), YouTube (1000 milj.) ja WhatsApp (700 milj.). Ennustetaan, että Twitterin koko on paisunut yli 400 miljoonaan käyttäjään vuonna 2018. Joka päivä maailmalla lähetetään n. 500 miljoonaa twiittiä. Noin 70 prosenttia näistä jää huomioimatta ja hieman yli 20 prosenttia aikaansaavat ”vastauksen”. Lähes 80 prosenttia Twitterin aktiivikäyttäjistä käyttää sitä mobiilisti ja melkein 80 prosenttia Twitter-tileistä on Amerikan ulkopuolella. Kaiken kaikkiaan käyttäjämäärältään suurin maa on kuitenkin Yhdysvallat. Aasian ja Tyynenmeren alueella on puolestaan noin 30 prosenttia Twitterin käyttäjistä. Kansainvälisiä, varsinkin B2B-asiakkaita, havittelevien suomalaisten matkailuyritysten olisi syytä miettiä, olisiko Twitter-kanavana niille sopiva.

Twitter on tärkeä yritysten brändeille. Yli 60 prosentilla yritysbrändeistä on useampi kuin yksi Twitter-tili. Lähes 60 prosentilla maailman huippubrändeistä on yli 100 000 Twitter-seuraajaa.  Facebook on Twitterin seuratuin brändi. Yli 90 prosenttia kansainvälisistä brändeistä twiittaa useammin kuin kerran päivässä ja näistä twiiteista noin 35 prosenttia sisältää linkkejä. Noin 40 prosenttia kansainvälisistä brändeistä twiittaa keskimäärin 10 twiittiä päivässä. Toimialoista vähittäiskauppa ja ravintolat ovat innokkaimpia twiittaajia.

Suomessa suosituimpia some-kanavia ovat Facebook (2,4 milj. käyttäjää), YouTube (2,0 milj.) ja WhatsApp (1,6 milj.). Varsinkin nuoret hakeutuvat kuitenkin myös uusien palveluiden perään, kuten SnapChat, Kik Messenger ja Tumblr. Toisaalta Kuulun tekemässä tutkimuksessa 15–18-vuotiaitten suomalaisnuorten keskuudessa Mobiilisovelluksissa Twitter pääsi TOP kymppiin, ollen kahdeksas.

Tarvitaanko Twitterin käyttöön lahjoja? Kuva: M. Halmetoja

Vuonna 2012 Suomessa tapahtui suurin käyttäjäryntäys Twitteriin. Tällöin palvelun käyttäjämäärä kasvoi edellisvuodesta lähes 40 prosenttia. Sen jälkeen kasvutahti on hidastunut. Suomessa oli helmikuussa 2015 noin 48 000 viikoittain vähintään kerran twittaavaa Twitterin käyttäjää. Kasvua vuoden 2014 samaan ajankohtaan verrattuna oli n. 20 prosenttia. Seuraavien vuosien aikana kasvun arvioidaan olevan noin 10 prosentin luokkaa. Facebookia, Google+:aa ja Pinterestiä käytetään eniten kotiasioihin. Sen sijaan LinkedIniä ja Twitteriä hyödynnetään suurimmaksi osaksi työasioihin.

Talouselämä uutisoi toukokuussa 2014, että Suomessa Twitteriin tulevat enää ”mattimyöhäiset”. Eli olen itse yksi heistä J. Mutta ”parempi myöhään kuin ei milloinkaan” on mielestäni sanontana tässä kohtaa paikallaan. Erittelen vielä myöhemmin blogissa, mitä hyötyä minulle henkilökohtaisesti on Twitteriin liittymisestä. Kaiken kaikkiaan voin kuitenkin jo tässä tuoda ilmi, että yrityksillä kerrotaan olevan lisäpaineita seurata Twitter-keskusteluita. Google nimittäin ilmoitti tämän vuoden elokuussa, että twiitit nousevat nyt myös tietokoneilla tehtävien Google-hakujen tuloksiin. Mobiilissa twiittejä on saatu hakutuloksissa jonkin aikaa ja vaikka mobiilihakujen määrä kasvaa koko ajan, enemmistö hauista tehdään kuitenkin yhä pöytäkoneilla. Yritysten pitääkin valmistautua siihen, että vastaisuudessa twiitit tulevat olemaan tärkeä osa niiden hakukonelöydettävyyttä ja niiden kannattaa myös seurata Twitterissä käytäviä keskusteluita. Seurantaa voidaan tehdä esimerkiksi TweetDeckin tai jonkin media/someseurantapalvelun avulla. Ylipäätään yrityksiä koskevat keskustelut nousevat hakuihin lähinnä silloin, kun aihe on sellainen, että siitä keskustellaan laajalti. Muutoin hakutuloksiin nousevat lähinnä yritysten omat twiitit eli vaikuttaminen omiin hakutuloksiin on mahdollista. 

Suomen mittakaavassa toisaalta mielletään, että Twitterin käytöllä voidaan vielä erottautua. Esimerkiksi Somevaikuttaja Eveliina Koivulan mukaan nykyään Twitterissä on maassamme muutama todellinen aktiivi, jolla on paljon seuraajia ja runsaasti sanottavaa. Useimpien palveluun kirjautuneiden suomalaisten tilit eivät ole kuitenkaan hänen mielestään käytössä ja yritysten twiiteissä ei juuri ole sisältöä  (https://twitter.com/evekoivulan/lists/suomalaiset-firmat). Kaiken kaikkiaan suomalaiset yritykset ovat syttyneet varsin hitaasti some-markkinointiin. Koivulan mielestä on todennäköistä, että Twitterin suosio kasvaa meilläkin tulevina vuosina. Itsekin uskon näin, varsinkin kun uudet someilmiöt kuten Periscope vaativat Twitter-tilin perustamista.

Juuri ilmestyneen (49/2015) Suomen virallisen tilaston (SVT) ”Internetin käyttötarkoitukset viimeisten 3 kuukauden aikana iän ja sukupuolen mukaan” (taulukko, mukailtu) perusteella yhteisöpalveluiden käyttö Suomessa on 16–24-vuotiaiden keskuudessa on erittäin yleistä (93 %) ja 25–54-vuotiaiden kohdalla 50 prosentin raja ylittyy. 

Tämä tilasto ei kerro erikseen valitettavasti eri yhteisöpalveluiden osuuksista, joten esimerkiksi Twitterin käyttö ei käy ilmi. Voinee mielestäni kuitenkin tulkita, että ”työikäisten” henkilöiden valmius käyttää yhteisöpalveluja, esim. juuri Twitteriä, on hyvä, sillä yleensä yhden palvelun kautta oppii nopeasti käyttämään muitakin. Tässä kyllä jää auki myös se, kuinka paljon yhteisöpalveluja käytetään ja osataan käyttää juuri työtarkoituksiin! Mielenkiintoista tietoa kyllä siitä, miten paljon ollaan rekisteröityneitä ja kuinka usein käytetään yhteisöpalveluja ja miten tähän vaikuttaa ikä, sukupuoli, koulutus ja asuinpaikka.

Oman Twitter-käyttämiseni kohderyhmänä ovat ensinnäkin henkilöt, jotka käyttävät sitä työtarkoituksiin. Esimerkiksi Creative Agency Kubo oy:n toteuttaman tutkimuksen mukaan markkinointiviestinnän päättäjien keskuudessa Twitter on kolmanneksi käytetyin kanava (64 prosenttia käyttää) vielä suosituimpien ollessa Facebook (82 %) ja LinkedIn (68 %). Tässä tutkimuksessa käy myös ilmi, että vuoden 2015 aikana Twitterin suosio on kasvanut merkittävästi ja se on noussut LinkedInin ja YouTuben rinnalle käytetyimpien some-kanavien joukkoon. Erikseen en löytänyt tutkimuksia siitä, miten matkailualan ammattilaiset käyttävät Twitteriä. 

TWITTERIN HYÖDYNTÄMINEN

Matkailuyritykset voivat pyrkiä hyödyntämään Twitteriä markkinointiviestinnässään. Niillä voi olla tavoitteita myynnin kehittymisen suhteen ja yritysbrändin ja/tai jonkun tietyn palvelun rakentamisen suhteen. Twitterin varaan voidaan rakentaa yksittäisiä kampanjoitakin tai ko. somekanava voi olla osatekijänä useamman markkinointikeinon kokonaisuudessa. Twitterissä moni matkailuyritys markkinoi viime hetken lähtöjä ja uutuuksia. Myyntiä lisäävät myös twiittaukset esim. hiihtokeskuksen lumitilanteesta, erikoisohjelmasta, aukioloajoista sekä matkailuyrityksen verkkokaupan olemassaolosta. Twitterissä toimivaa on kuvien ja videoiden käyttö. Matkailuyritys voi niiden avulla pyrkiä vaikuttamaan mm. ihmisten tunteisiin ja sitä kautta ostopäätöksen syntyyn.

Tuotekehityksessä Twitter toimii esim. niin, että kerrotaan asiakkaille rakennusprojektin etenemisestä (kuten Natura Viva kertoo melontakeskuksensa rakentumisesta). Twitterin avulla asiakkaille voi myös tiedottaa muihin kanaviin liittyvistä asioista: esim. Facebookissa olevasta kilpailusta tai uuden blogisivuston sijainnista. Tällaisiin asioihin Twitter ”taipuu” hyvin, sillä siinä viestintä on lyhyttä.

Twitterin avulla matkailuyritykset voivat ottaa osaa johonkin heitä koskettavaan teemaan ja näin ollen rakentaa itseään osaksi suurempaa ”ilmiötä”. Esimerkiksi luontokeskus Haltia uudelleentwiittaa luontoon liittyvistä teemoista. Twitterin avulla matkailuyritys voi myös ottaa osaa hyväntekeväisyyteen ja tiedottaa esimerkiksi jostain lahjoituksestaan ja/tai pitkäjänteisemmin yhteistyöstä jonkun hyväntekeväisyyskohteen kanssa. Näin se luo tiettyä brändimielikuvaa. Yritys voi myös luoda esim. toisessa somekanavassa kilpailun ja tiedottaa sen etenemisestä Twitterissä. 

Twitterissä matkailuyritykset voivat halutessaan tavoitella B2B-asiakkaita, sillä ko. kanava on LinkedInin ja Google+:n ohella ns. ammatillinen kanava. Eri tutkimuksien mukaan Twitterin avulla liidien saaminen juuri B2B-kohderyhmältä on tehokkaampaa kuin Facebookin kautta.

Twitterin voittokulku? Kuva: M. Halmetoja

Matkailuyritykset voivat Twitterin avulla harjoittaa kilpailijaseurantaa. Ne voivat myös oppia muiden yritysten avulla. Esimerkiksi suomalaisen ohjelmapalveluja tarjoavan yrityksen kannattaisi mielestäni seurata muutamia johtavia vastaavan toimialan yrityksiä ja benchmarkata niistä parhaat käytänteet omaan toimintaansa. Voisi olla hyödyksi myös seurata jonkun muulla toimialalla menestyvän yrityksen Twitter-toimintaa. Näin voisi kenties saada jonkun sellaisen idean, jolla pystyisi omassa toiminnassaan sitten erottumaan oman alan toimijoiden keskuudessa. 

Twitterissä pystyy myös tekemään pienimuotoisia kyselyjä, joten matkailuyritys voisi kartoittaa ihmisten mielipiteitä jostain tietyistä asioista, esim. tuotekehitykseen liittyen. Twitterissä voi myös antaa vinkkejä asiakkaille myönteisessä mielessä: esimerkiksi Onnibus twiittasi yhtenä päivänä ”Mukavaa keskiviikkoa kaikille matkustajillemme! Muistakaa heijastin ja heiluttakaa kuljettajallemme J”. Twiittiin oli linkitetty kuva iloisista eri-ikäsistä henkilöistä vilkuttamassa ja yhdellä henkilöllä oli Onnibussin heijastin malliksi. Ko. twiitti sai asiakkailta takaisin kommentteja, joissa yritykselle annettiin vinkki siitä, että se antaisi lahjaksi asiakkaille ko. heijastimet. Näin yrityksen vinkki johti vinkkeihin sillekin päin. Luulenpa, että ko. yritys ottaa tuosta asiakkailta tulleesta vinkistä vaarin! Kyseessä on kohtuuhintainen huomiointi asiakkaisiin päin ja samalla yrityksen palvelu paranee ja kuljettajien työolot! Kaiken kaikkiaan Twitterin avulla matkailuyritys voi pyrkiä rakentamaan asiakastyytyväisyyttä.

Lisäksi matkailuyritykset voivat hyödyntää Twitteriä tiedottaessaan erityistilanteista, esim. lentojen ja bussien myöhästymisistä ja puhelinpalvelun häiriöstä, kuten Finnair ja Onnibus tekevät. Todellisissa hätätilanteissakin, kuten esimerkiksi onnettomuuksissa ja luonnonkatastrofeissa, Twitteristä voidaan antaa ajankohtaista tilannetietoa. Näin pystytään palvelemaan paljon asiakkaita kerralla ja matkailuyrityksen puhelinlinjoihin kohdistuvaa painetta voidaan pienentää.

Jos matkailuyritys itse tekee virheen (esimerkiksi ohjelmapalveluyrityksen palvelussa tapahtuu onnettomuus, hotellissa asiakkaat saavat ruokamyrkytyksen, matkanjärjestäjä tekee laskutusvirheen / vrt. Travellink myi matkoja netissä liian halvalla), se voi tietyissä tilanteissa pyrkiä hallitsemaan näissä mainettaan Twitterin avulla niin paljon kuin se nykyaikana on madollista. Eli mahdollisimman avoimesti, oma-aloitteisesti tiedottaa asioista. 

Twitterin käyttö on hedelmällistä! Kuva: M. Halmetoja

Twitterissä voi seurata twiittien statistiikkaa ja matkailuyritys voi näin hyödyntää sitä jatkotoimenpiteitä suunnitellessaan: millaiset twiitit aikaansaavat asiakkailta toivottua reagointia, mitkä eivät taasen toimi. Jos yritys haluaa olla tietoinen, mistä suomalaisten käyttäjien keskuudessa twiitataan ja ottaa huomioon omissa twiiteissään (ja esim. kampanjoissaan) ns. päivän polttavat aiheet, sen kannattaa seurata @twiitit-tiliä. Sitä seuraamalla voi saada suuntaa antavan käsityksen siitä, mitkä ovat Twitterissä Suomen suosittuja puheenaiheita.

Itse voin hyödyntää Twitteriä mm. tiedonhankintaan, asioiden jakamiseen, uuden oppimiseen ja yhteistyösuhteisiin. Pystyn sen avulla toimimaan aktiivisena erilaisissa yhteistyökumppanitilanteissa ja seminaareissakin. On erittäin tärkeää, että mietin Twitterin käytölle tavoitteen ja kohderyhmän. Lisäksi minun kannattaa pohtia ja päättää, mikä Twitterin rooli on suhteessa LinkedInin ja Facebookin käyttööni: mitä, kenelle, miten, kuinka usein ja millaisella tyylillä viestin eri kanavissa. 

MITEN SEURAAJIA/TYKKÄYKSIÄ?

Keino yksi

Twitterissä seuraajien ja tykkäyksien saannissa on tärkeintä olla itse aktiivinen. Ei riitä, että ”tykittää” omaa sanomaansa, jos ei ole aidosti mukana vuoropuhelussa. Kyseessä on media, joka juuri on sosiaalinen eli Twitterissä on tärkeää oppia uudelleentwiittaamaan ja lähettämään omiakin twiittejä niin, että niissä viittaa johonkin toiseen twittaajaan tai twiittiin. Twiiteissä voi myös harkiten hyödyntää keinoa, että kehottaa uudelleentwiittamaan. Näin twiitit voivat tavoittaa uusia yleisöjä ja sitä kautta voi parhaimmassa tapauksessa saada uusia seuraajia tai tykkäyksiä twiiteilleen.

Keino kaksi

Twitterissä seuraaminenkin on ”se juttu”. Jos ei ota seurattavakseen muita, niin on vaikea itse saada seuraajia. Tuntuu jopa ylimieliseltä, että joku vain odottaa muiden seuraavan itseään, mutta ei itse seuraa ketään. Twitteristä saa halutessaan ilmoituksen sähköpostiin siitä, kuka on alkanut seurata. Tällöin jo saa ko. henkilön huomion eli parhaimmassa tapauksessa tämä henkilö kiinnostuu myös sinusta ja/tai yrityksestä ja menee Twitterissä katsomaan profiilin ja täppää ”seuraa”. 

Keino kolme

Mielenkiintoisen sisällön avulla Twitterissä pystyy merkittävästi vaikuttamaan siihen, tuleeko seuraajia ja pysyvätkö he seuraajina sekä siihen, saavatko twiitit tykkäyksiä. Tässä tärkeää on miettiä kohderyhmä, jolle twiittejä lähettää. Olennaisinta on miettiä, mitä oma kohderyhmä odottaa twiittien sisällöltä (mm. aihepiiri sekä linkkien, kuvien ja videoiden käyttö) ja niiden tyyliltä (esim. asiallinen vai humoristinen ote) sekä ajoitukselta. 

Keino neljä

Twitter-tiliä kannattaa myös mainostaa muissa yrityksen/henkilön sosiaalisen median kanavissa. Lisäksi Twitter-tili kannattaa lisätä henkilön kohdalla esim. sähköpostin lähettäjätietoihin ja käyntikortteihin. Yrityksessä Twitter-tiliä voidaan mainostaa myös fyysisissä tiloissa, esim. info-TV:ssä, ruokalistassa, esitteessä, hisseissä, julisteissa jne. Näissä on tärkeää tuoda esille se hyöty, jonka asiakas saa seuratessaan.

Keino viisi

Kilpailujen avulla voi myös pyrkiä saamaan seuraajia/tykkäyksiä Twitter-tilille. Esimerkiksi matkamessuilla voi olla yrityksen tuotteeseen/palveluun liittyvä rekvisiitta tai tausta, jonka yhteydessä asiakkaita pyydetään poseeraamaan ja ottamaan kuva. On tärkeää, että tuossa on joku todellinen juju, jotta ihmiset innostuvat. Sen lisäksi on olennaista, että yritys antaa kuvien jakamiseen tarkat ohjeet; esim. pyytää lisäämään yrityksen Twitter-tilin nimen tai tietyn hastagin. Se, miten kuvien lähettäviin reagoidaan, on myös olennaista: Jos yritys hoitaa hyvin vuorovaikutuksen eli esim. kuvan saatuaan nopeasti tykkää siitä, todennäköisyys kasvaa, että kuvan lähettäjä alkaa seuraajaksi. Kuvien oikeuksien saamisessa täytyy muistaa toimia oikein. Erittäin käytännönläheisiä ohjeita tähän asiaan saa PeterF-valokuvausblogista.

Lähteet

Ahmad, Irfan (2015) 30+ #Twitter Marketing Stats: 2015 - #infographic.  January 24, 2015. Luettavissa: http://www.digitalinformationworld.com/2015/01/twitter-marketing-stats-and-facts-you-should-know.html Luettu: 26.11.2015.

Antin, Niko (2015) Ota enemmän irti Twitteristä. Kuningaskuluttaja. 9.4.2015. Luettavissa: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/09/ota-enemman-irti-twitterista Luettu: 26.11.

Forsgård, Peter (2015) Kuvakilpailut ja kuvien jakaminen some-alustoilla. PeterF-valokuvausblogi. 22.1.2015. Luettavissa: http://valokuvaaja.kotisivukone.com/blogi/2015/01/22/893 Luettu: 1.12.2015.

Kauppinen, Ilkka. Sähköinen liiketoiminta luennot 17.–18.11.2015, Matkailun sähköinen liiketoiminta -opinnot, Haaga-Helia.

Koivula, Eveliina (2015) Tolkkua twitteriin: kuinka ja miksi, sekä miten saat seuraajia. 8.7.2015. Luettavissa:  http://tiski.fi/twitter/. Luettu 1.12.2015.

Koivula, Eveliina (2015) suomalaiset-firmat-lista. https://twitter.com/evekoivulan/lists/suomalaiset-firmat/members. Luettu: 26.11.2015.

Laitila, Teemu (2015) Näin otat käyttöön Twitterin uudet yksityisviestit. 22.4.2015. Luettavissa: http://www.tivi.fi/Uutiset/2015-04-22/N%C3%A4in-otat-k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n-

Twitterin-uudet-yksityisviestit-3220220.html Luettu: 27.11.2015.

Lintulahti, Matti (2015) Sisältömarkkinoinnin trendit Suomessa. Kubo. 22.4.2015. Luettavissa: http://www.kubo.fi/sisaltomarkkinoinnin-trendit-2015-suomessa/ Luettu: 1.12.2015.

Muurinen, Jonna (2015) Twiitit ilmestyvät nyt Googlen hakutuloksiin – Twitter yhä tärkeämpi verkkomarkkinoinnin näkökulmasta. 22.8.2015. Luettavissa: http://www.kuulu.fi/twiitit-ilmestyvat-nyt-googlen-hakutuloksiin-twitter-yha-tarkeampi-verkkomarkkinoinnin-nakokulmasta/ Luettu: 26.11.2015.

Partanen, Tuomas (2014) Bitly-palvelun käyttö lyhyesti. 6.3.2014. Luettavissa: https://www.youtube.com/watch?v=tjJGrbtC9y8 Luettu: 1.12.2015.

Pönkä, Harto (2015) Sosiaalisen median katsaus. 2/2015. Luettavissa: http://www.slideshare.net/hponka/sosiaalisen-median-katsaus-022015 Luettu: 26.11.2015.

Rajakallio, Maria (2015). Twitterkäytön perusteita. 8.1.2015. Luettavissa: http://www.somestudio.fi/twitter/ Luettu: 1.12.2015.

Seiter, Coutney (2014) Twitter 101: How To Get More Clicks, Retweets, And Reach. 13.4.2014. Luettavissa: http://www.fastcompany.com/3030462/work-smart/twitter-101-how-to-get-more-clicks-retweets-and-reach Luettu: 1.12.2015.

Some-kilpailuja ja kuvaamista Matkamessuilla. Viestintä-Piritta 18.1.2015. Luettavissa:
http://www.viestintapiritta.fi/some-kilpailuja-ja-kuvaamista-matkamessuilla/ Luettu: 2.12.2015.

Svinhufvud, Kimmo (2014) Kokonaisvaltainen kirjoittaminen. Pieni Twitteropas. Luettavissa:
http://www.kokonaisvaltainenkirjoittaminen.fi/2014/01/30/pieni-twitter-opas/ Luettu: 26.11.2015.

Twitterin ohjekeskus. About Direct Messages. Kuinka tehdä suljettu yhteisö? Luettavissa: https://support.twitter.com/articles/14606 Luettu: 1.12.2015.

Twitterin ohjekeskus. Using Hastags on Twitter. Luettavissa: https://support.twitter.com/articles/49309 Luettu: 27.11.2015.

Twitter on asiantuntijoiden kanava. Sosiaalivakuutus 4/2014, 8. Luettavissa: http://verkkojulkaisu.viivamedia.fi/sosiaalivakuutus/2014/4/8 Luettu: 27.11.2015.

Twitteriin tulevat Suomessa enää mattimyöhäiset. Talouselämä 27.5.2014. Luettavissa: http://www.talouselama.fi/uutiset/twitteriin-tulevat-suomessa-enaa-mattimyohaiset-3457546 Luettu: 27.11.2015.

Unleash the power of the link (2015) Luettavissa:  https://bitly.com/ Luettu: 1.12.2015.