Markkinointisuunnitelman laatiminen ennen ja jälkeen
internetin
Markkinointisuunnitelman
rooli
Netin tulo ei ole poistanut sitä todellisuutta, että asioita kannattaa edelleen suunnitella, ei pelkästään toteuttaa eli esimerkiksi yrityksen markkinoinnin kannattaa olla suunnitelmallista toimintaa. Lisäksi yhä vielä on olennaista, että markkinointisuunnitelma ei ole irrallinen, vaan se on harkitusti osa yrityksen kokonaisvaltaista toimintaa.
![]() Kuva: Scott Maxwell |
Yrityksessä tulee siis ensin laatia
liiketoimintasuunnitelma, sitten markkinointistrategia ja vasta sitten
markkinointisuunnitelma. Markkinointisuunnitelman tulee perustua juuri liiketoimintasuunnitelmaan ja
markkinointistrategiaan. Tosin vasta viime vuosina on yrityksissä
ymmärrys laajentunut (riippumatta netin tulosta) niin, että markkinointia ei
pidetä vain esimerkiksi kampanjasuunnitteluna, vaan silläkin tulee olla kytkentä
yrityksen strategiseen suunnittelutyöhön. Kaiken kaikkiaan yrityksen
menestyminen edellyttää eri osa-alueiden yhdensuuntaista kehittämistä. Esimerkiksi
markkinointiguru Dave Chaffeyn mukaan digitaalisen markkinoinnin johtamisessa tarvitaan
digitaalinen strategia ja suunnitelma ja ne tulee sitten integroida yrityksen kokonaisvaltaiseen
markkinointisuunnitelmaan.
![]() |
| Markkinointisuunnitelman laatimisprosessi by John Westwood Kuva: M. Halmetoja |
Markkinointisuunnitelman
laatiminen SOSTAC-mallin mukaan
Esimerkiksi perinteistä Paul Smithin SOSTAC-mallia (S=STRATEGY/nykytilanne,
O=OBJECTIVES/tavoitteet, S=STRATEGY/strategia, T=TACTICS/toimintasuunnitelma,
A=ACTIONS/käytännön toimenpiteet, C=CONTROL/mittaaminen ja valvonta) voidaan hyödyntää
markkinointisuunnitelmaa laadittaessa nykyäänkin.
Sen kolme ensimmäistä
osa-aluetta (SOS) kiteyttävät ikään kuin toivomuslistan ja viimeiset kolme
osa-aluetta (TAC) puolestaan ilmentävät toteutuksen. Yrityksen on tärkeää
laatia suunnitelma niin, että nuo TAC-asiat todella vastaavat SOS:ssa
määriteltyjä seikkoja.
SOSTACia pidetään oivallisena välineenä niin kokonaisvaltaista markkinointia tai digitaalisen markkinoinnin strategiaa suunniteltaessa tai parannettaessa yksittäisen kanavan (esim. sähköpostimarkkinoinnin tai hakukoneoptimoinnin) taktiikkaa.
NETIN TUOMAT MUUTOKSET
S=SITUATION
Nykytilannetta arvioitaessa markkinointisuunnitelmassa huomioidaan ensinnäkin nykyiset kohderyhmät ja tulevat sellaiset. Asiakkaalle arvon tuottaminen on pysynyt lähtökohtaisesti samana ideana. Internetin myötä kohderyhmiä on kuitenkin tullut lisää. Muutosta on tapahtunut myös siinä, miten esim. muuten samanlaiset kohderyhmät voivat erota esim. Internetin käytön suhteen (ja näin yritys joutuu todella miettimään monikanavaista asiakkaiden tavoittamista). Internetin myötä yrityksellä on yhä enemmän markkinointisuunnittelussaan tietoa asiakkaistaan. Se pystyy selvittämään, mistä asiakkaat tulevat heille netissä: omien nettisivujen vai hakukoneiden kautta.
Lisäksi netin myötä
pystytään asiakkailta kysymään helpommin asioita, esim. Webropolin
välityksellä, joten nykytilanteesta saadaan kätevästi heiltä tietoa. Ongelmana
onkin lähinnä, miten tuota tietoa kannattaa/osataan käyttää hyödyksi. Kaiken
kaikkiaan kohderyhmistä tulee edelleen markkinointisuunnitelmassa analysoida,
keitä he ovat (tai voisivat olla), miksi he ostaisivat meiltä ja kuinka he
ostaisivat tai miten he haluaisivat muutenkin olla kanssamme tekemisissä
Tilanneanalyysissä
(voidaan hyödyntää esim. SWOT-analyysiä: Opportunities/mahdollisuudet &
Threats/uhat) yritys hahmottaa asemansa markkinoilla (myös suhteessa muihin
toimialoihin) ja se tekee kilpailija-analyysin. Internetin myötä ei enää riitä,
että tutkitaan kilpailijalta esimerkiksi lopputuotteita/palveluita, vaan
moni yritys joutuu analysoimaan myös kilpailijan jakelukanavaratkaisuista
Intenetiä sekä esim. kilpailijan nettisivujen roolia myös informaation
jakajana, ostojen mahdollistajana, brändin rakentajana, asiakkaiden
sitouttajana jne.
Markkinointisuunnitelmassa arvioidaan kilpailukeinoista mm.
tuotetta, hintaa, saatavuutta ja markkinointiviestintää. CREF-malli osoittaa,
kuinka Internetin tulon jälkeen näitä(kin) asioita yritykset joutuvat
tarkastelemaan uudella tavalla.
| Kuva: M. Halmetoja |
Netin myötä toisaalta tiedon määrä, jota yritys voi saada
toimintaympäristöstään, on kasvanut ja myös yhä ajankohtaisemman datan määrä on
lisääntynyt. Alati tärkeämmäksi tuleekin se, mitä tuosta kaikesta tiedosta
pystytään järkevästi hyödyntämään yrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Yrityksen sisäistä (SWOTin STRENGHTS/vahvuudet &
WEAKNESES/heikkoudet) tilannetta arvioitaessa joudutaan internetin myötä esim.
Dave Chffeyn mukaan arvioimaan myös seuraavaa: miten hyvin yrityksellä on
resursseja ja voimavaroja (rahaa, aikaa ja oikeanlaista työvoimaa) esimerkiksi
digitaalisten markkinointitoimenpiteiden tekemiseen.
Nykytilannetta markkinointisuunnitelmaan arvioidessa
huomioidaan myös parhaan mukaan tulevaisuus ja ennakoidaan kehitystrendejä.
Tähän Internet ja koko digitaalinen maailma on tuonut yrityksille aivan uuden
haastekertoimen. Asioiden ennakointi on yhä vaikeampaa.
![]() |
| Matkalla tuntemattomaan Kuva: M. Halmetoja |
O=OBJECTIVES
Markkinointisuunnitelmaan tavoitteita asetettaessa taustalla ovat yrityksen kokonaisvaltaiset tavoitteet. Tavoitteitten osalta monella yrityksellä on yhä myyntitavoitteet ja/tai markkinaosuuden kasvu markkinointisuunnitelman keskiössä, mutta Internet on tuonut uusiakin asioita, kuten tavoitteita netin markkinointitoimenpiteiden tehokkuuden eli konversion osalta suhteessa siihen, kuinka paljon asiakas ottaa yhteyttä, varaa ja ostaa. Markkinointiviestinnän keinoille asetetaan omat tavoitteensa, kuten esimerkiksi asiakkaiden ostoaikeiden lisääntyminen ja/tai asiakkaiden tietoisuuden kasvu. Aina markkinointisuunnitelmaan ei edelleenkään kirjata uusien asiakkaiden hankintaa tavoitteeksi, vaan yritys voi kokea, että on tärkeämpää sitouttaa olemassa olevat asiakkaat paremmin ja saada heidät ostamaan enemmän ja/tai useammin.
Markkinointisuunnitelmaan tavoitteita asetettaessa taustalla ovat yrityksen kokonaisvaltaiset tavoitteet. Tavoitteitten osalta monella yrityksellä on yhä myyntitavoitteet ja/tai markkinaosuuden kasvu markkinointisuunnitelman keskiössä, mutta Internet on tuonut uusiakin asioita, kuten tavoitteita netin markkinointitoimenpiteiden tehokkuuden eli konversion osalta suhteessa siihen, kuinka paljon asiakas ottaa yhteyttä, varaa ja ostaa. Markkinointiviestinnän keinoille asetetaan omat tavoitteensa, kuten esimerkiksi asiakkaiden ostoaikeiden lisääntyminen ja/tai asiakkaiden tietoisuuden kasvu. Aina markkinointisuunnitelmaan ei edelleenkään kirjata uusien asiakkaiden hankintaa tavoitteeksi, vaan yritys voi kokea, että on tärkeämpää sitouttaa olemassa olevat asiakkaat paremmin ja saada heidät ostamaan enemmän ja/tai useammin.
Tavoitteet kuvataan SOSTAC-mallissa viiden S:n kautta: SELL/asiakashankinta
ja säilyttäminen, SERVE/asiakastyytyväisyys, SIZZLE/lisäarvo (wow-efekti),
SPEAK/asiakkaiden sitouttaminen, SAVE/määrälliset tehotavoitteet).
Markkinointisuunnitelmaan voidaan kirjata mm. seuraavia tavoitteita: nostamme
myynnin kaksinkertaiseksi neljässä vuodessa, asiakkaista vähintään 20 % on
uudesta kohderyhmästä ensi vuonna, kaksi kolmasosaa asiakkaistamme on kokeillut
uutta palveluamme, nettisivujemme kävijämäärä ylittää 15 000 henkilön
rajan kahden vuoden sisällä. Näistä vain viimeksi mainittu on selvästi
nettiajan tavoite.
![]() |
| WOW-efekti Kuva: M. Halmetoja |
S = STRATEGY
Markkinointisuunnitelman strategia-osiossa yritys kertoo
sen, miten se aikoo päästä tavoitteisiin. Tämä voi perustua esim. segmentointiin tai asemointiin
eli erilaistamiseen kilpailijoihin nähden. Netin myötä yritys voi myös kuvata,
miten se saa asiakkaat netissä luottamaan yritykseen, kokeilemaan sen
tuotteita/palveluita ja lopulta ostamaan. Netin tulon jälkeen yrityksillä on
asiakkaista paljon tietoa ja strategia voi siten perustua esim. tuon
tietovarannon integroimiseen CRM-järjestelmään. Toisaalta strategia voidaan nykyään,
internetin aikana, pohjata some-kanaviin, kuten ”Saavutamme some-kanavissa
parhaan tunnettuuden kolmessa vuodessa”.
![]() |
| Kaikilleko kaikkea? Kuva: M. Halmetoja |
T = TACTICS
Markkinointisuunnitelman toimintasuunnitelmaosiossa yritys
kertoo, mitä se tekee käytännössä markkinointimixin osalta, jotta se toimii
strategian mukaisesti ja saavuttaa tavoitteet. Tämä on lähtökohtaisesti sama
kuin aikaan ennen internetiä (täytyy esim. miettiä toimenpiteet tuotteen,
hinnan, saatavuuden ja markkinointiviestinnän osalta), mutta yritys pystyy
nykyään hyödyntämään paljon enemmän erilaisia markkinointityökaluja kuin ennen.
Se voi käyttää kotivisuja, sähköistä suoramarkkinointia, hakukonemarkkinointia
eli hakukonemainontaa ja hakukoneoptimointia, display-markkinointia ja
sosiaalisen median muotoja. Yrityksen tulee vieläpä miettiä, miten se integroi
nettisisällön laiteriippumattomaksi eli esim. toimimaan mobiilissa.
![]() |
| Paljon vaihtoehtoja! Kuva: M. Halmetoja |
Internetin myötä toimintasuunnitelmassa tulee myös ottaa
kantaa, millaisilla resursseilla toimitaan: kuinka paljon tehdään itse,
ostetaan palveluja muualta tai toimitaan affiliate- eli kumppanuusmarkkinoinnin
keinoin. Myös ajoitus-aspekti on olemassa, mutta netin myötä siihen on tullut
enemmän variointimahdollisuuksia.
Markkinointiviestinnän sisällön osalta ennen nettiäkin oli
tärkeää, että sisältöä laadittaessa otettiin huomioon kohderyhmä/t ja
tavoitteet. Myös AIDA-mallia hyödynnettiin jo ennen netin tuloa. Nykyään
sisällön osalta markkinointisuunnitelmassa on kuitenkin paljon monipuolisempia
keinoja herättää huomiota, kiinnostusta, halua ja toimintaa tuotetta/palvelua
kohtaan. Mm. liikkuva kuva ja yksilöllisesti räätälöidyt sisällöt antavat uusia
mahdollisuuksia sykähdyttää asiakasta.
![]() |
| Yksilöllisesti räätälöity! Kuva: M. Halmetoja |
Jos liidien hankinta on tavoitteena, yritys kuvaa nykyään
markkinointisuunnitelmassa eritoten sitä, miten se löytää asiakkaan netistä,
millä keinoin se houkuttelee siellä asiakkaan antamaan yhteystietonsa, miten se
koukuttaa asiakasta esimerkiksi ilmaisilla oppailla ja miten se yhdistää ns.
kuumaan liidiin sähköisen suoramarkkinoinnin keinoja.
Markkinointisuunnitelmassa voi olla keinovalikoimaa myös ajalta ennen nettiä
eli mahdollisesti kontaktointia myös puhelimitse tai asiakastapaamisella. Nämä
on nykyään kuitenkin voimakkaasti integroitu nettitoimenpiteisiin.
A = ACTION
Markkinointisuunnitelman toiminta-osio sisältää
toimintasuunnitelman yksityiskohtien kuvauksen (kuka tekee, mitä tekee, milloin
tekee). Esim. markkinointiosasto tekee facebook-kampanjan tarkoin määritellylle
perhesegmentille lokakuussa 2015. Tämä markkinointisuunnitelman osio eroaa
ajasta ennen nettiä niin, että monia asioita pystytään tekemään pienemmällä
henkilömäärällä, tekeminen kohdistuu uusiinkin markkinoinnin muotoihin kuten
some-kanaviin ja ajallisesti työ ei ole enää riippuvainen työntekijän
työajoista (netin toimintoja voidaan ajastaa ja automatisoida esimerkiksi
reagoimaan asiakkaan tiettyyn kontaktiin juuri määrätyllä tavalla). Sen sijaan
budjetti tulee ottaa edelleen huomioon markkinointisuunnitelmassa.
C = CONTROL
Markkinointisuunnitelman viimeisessä osiossa yritys kuvaa
sen, miten tavoitteisiin pääsyä seurataan, miten tehtyjä toimenpiteitä
mitataan, kuinka usein ja kuka vastaa mittaamisesta. Tämä kuten se, miten poikkeamiin
puututaan, ovat lähtökohtaisesti asioita, joita tehtiin myös ennen internetiä.
Nykyään tiettyjen asioiden mittaaminen on kuitenkin vähemmän työlästä ja avuksi
ovat tulleet myös uudet mittarit uusien keinojen kautta. Esimerkiksi
nettikanavissa mitataan konversion kasvua ja sähköpostikirjeiden tilaajien lisääntymistä sekä facebookin kattavuuden ja avainsanojen sijoituksen kasvua.
![]() |
| Mitattaisiinko? Kuva: M. Halmetoja |
Mittaamista voidaan nykyään paremmin hoitaa myös
automatisoinnin myötä. Esimerkiksi tagboard.com sopii hastagien seuraamiseen ja
valittujen avainsanojen sijoitusta voidaan seurata esim. webceo.com avulla.
Paljon tietoa nettiaikana saadaan myös Google Analyticsin ja Google Webmaster
Tools –menetelmien avulla. Näiden hyödyntämisen yritys kuvaa
markkinointisuunnitelman control-osiossa. Näin digitaalisen markkinoinnin
aikana esimerkiksi edellä mainittu markkinointiguru Dave Chaffey kehottaa
markkinointisuunnittelussa juuri huomioimaan mittaamisen, testaamisen ja
optimoinnin. Vain niiden kautta voi saavuttaa mahdollisimman korkean ROIn.
Kaiken kaikkiaan markkinointisuunnitelman laatiminen
oli ennen yksinkertaisempaa, mutta enää ei voi ajatella, että ”Vanhassa vara
parempi”.
![]() |
| Vanhassako vara parempi? Kuva: M. Halmetoja |
Uskon, että netin mullistava vaikutus
markkinointisuunnitelmaan tulee vielä kiihtymään.









Paljon asiaa loistavasti kiteytettynä ja jäsenneltynä! Niinhän se on - ennen markkinointisuunnitelman laadinta oli yksinkertaisempaa ja nykyään täytyy hallita sekä markkinoinnin perusteet että netin mukanaantuomat monet työkalut. Netti säästää ajallisia ja henkilöstöresursseja aiempaan verrattuna, mutta markkinoijan täytyy hallita, hahmottaa ja ennakoida myös entistä tehokkaammin, olla siis itsekin "aikamoinen kone" :)
VastaaPoistaHei Satu, Kiitos. Tuo mainitsemasi henkilöstöresurssin säästö minua mietityttää. Aivan totta joltain puolelta asiaa tarkasteltuna, mutta toisaalta taas tarvitaan lisävoimia; esim. somepäivitykset ja todellinen vuorovaikutteinen läsnäolo erilaisissa kanavissa vaatii työvoimaa.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaEhkä ajattelin tässä kohtaa henkilöstöresurssien säästöllä juuri automatisointeja, joita netti on tuonut mukanaan. Mutta hyvä pointti tuo vuorovaikutteinen läsnäolo, vaikka integraatioitakin voidaan tehdä eri kanavien välillä, niin työvoimaa kyllä tarvitaan miettimään sisältöjä (eri kanavissa toimii eri sisällöt) ja olemaan läsnä.
VastaaPoistaHei Minna. Opin paljon lukemalla tämän!
VastaaPoistaErinomainen artikkeli. Kiitos myös tavastasi jäsennellä asiat ja painottaa tärkeitä termejä. Olit myös harvoja, jotka pysyivät koko artikkelin itse kysymyksessä eli vaikutuksesta suunnitteluun. Olisin toivonut loppuun korkeintaan enää lyhyttä tiivistelmää aiheesta.
VastaaPoista